Minua on pitkään nyppinyt konsepti-johdannaisten sanojen epämääräisyys - konsepti, konseptisuunnitelma, konseptisuunnittelija. Ainakin verkkopalveluiden suunnittelun kontekstissa on vaikea antaa yleispätevää (saatika maallikolle selitettävissä olevaa) kuvausta sanoille.
En ole ainut, jota sanojen epämääräisyys häiritsee. Aiheesta on kirjoitettu myös lopputyö TAIK:ssa.
Monissa suomalaisissa verkkopalveluita suunnittelevissa yrityksissä tuntuu sivuston suunnittelussa yleensä olevan mukana henkilö tittelillä konseptisuunnittelija. Tämä henkilö vastaa projekteissa käsittääkseni ainakin suunnittelun alkuvaiheen ideoinnista ja monissa tapauksissa myös laajemmin palvelun informaatioarkkitehtuurin, käyttökokemuksen ja jopa käyttöliittymän suunnittelusta.
Maailmalla taas sanaa tunnutaan käyttävän vähemmän. Google löytää Suomesta 20 000 konseptisuunnittelijaa, mutta maailmalta vain reilut 100 000 concept designeria (myönnetään ei kovin tieteellinen testi, mutta kertonee jotain jotain).
Konkreettisesti törmäsin konseptijohdannaisten sanojen käytön problematiikkaan diplomityöni myötä. Alustavan otsikkoni loppupuoli meni osapuilleen seuraavasti “Käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelu sujuvan projektityön ohjaajana”. Tarkemmin asioita pyöriteltyäni “konseptisuunnittelu”-sana on ruvennut kuitenkin vaikuttamaan vain pieneltä osalta koko verkkopalvelun määrittelyprosessia. Otsikko vaatii siis työtä.
Itse koen sanan konsepti tarkoittavan sivuston perimmäistä ideaa sisältäen tapauskohtaisesti mm. sivuston vision, positioinnin, kohderyhmät, sisältöteemat ja erilaiset liiketoiminta- ja muut tavoitteet. Konsepti ei mielestäni sisällä yksityiskohtaista listausta sivuston toiminnoista, käyttöliittymäkuvauksia tai visuaalista ilmettä.
Omassa mallissani konsepti kumpuaa ympäristöstä, jossa sivusto tulee toimimaan, Internetin ja asiakkaan alan trendeistä, asiakkaan arvomaailmasta ja liiketoimintatavoitteista. Hyvän konseptin tulisi pystyä perustelemaan sivuston olemassaolo muutaman kappaleen mittaisella kuvauksella. Hyvä konsepti on myös muodostettu yhteisymmärryksessä asiakkaan ja toimittajan välillä ja se on tahtotila, joka ohjaa muun sivuston suunnittelua.
Konsepti realisoituu käsin kosketeltavaksi verkkopalveluksi toimintojen, käyttöliittymän ja visun välityksellä. Huolellisesti mietitty konsepti auttaa myös sivuston rajaamisessa. Kaiken sivustolta löytyvän materiaalin pitäisi kummuta konseptista - jos toiminto ei palvele konseptia, ei sen olemassaololle ole periaatteessa mitään perusteita.
Vaikka konseptin suunnittelu sijoittuukin luonnollisesti suunnittelun alkuvaiheeseen, pitää hyvän konseptin mielestäni voida kuitenkin joustaa sivuston suunnittelun (ja toteutuksen) edetessä ja ideoiden kypsyessä. Siksi onkin hassua, että konseptisuunnittelija perinteisesti luopuu leikistä siinä vaiheessa, kun projekti siirtyy toteutusvaiheeseen.
Konsepti on tärkeä osa verkkopalvelua, mutta mielestäni kuitenkin vain pieni osa suunnittelua. Tämän määritelmän mukaisen konseptin suunnitteluun ei ole mielestäni mitään järkeä omistaa omaa ammattinimikettään - sanan konseptisuunnittelija voisi siis mielestäni haudata ja korvata jollain paremmin nykyisten konseptisuunnittelijoiden työnkuvaa kuvaavalla tittelillä.
Se, mikä tämä uusi titteli pitäisi olla, onkin sitten toinen kysymys.
Maailmalla tunnutaan käyttävän jonkin verran titteliä Lead Designer (760 000 hittiä). Sana on mielestäni hyvä sen takia, että se sisältää sekä Web Designer, että Software Designer -sanojen loppuosan, eli tittelillä työskentelevän ihmisen voisi ajatella ottavan huomioon molemmat puolet (olettaen, että verkkopalveluiden koodipuolen ja HTML+CSS-puolen toteuttaa eri ihmiset, kuten meillä).
Toinen variaatio sanasta on “Chief Designer”, joka oli käytössä tietääkseni ainakin vielä vanhassa Satamassa ja Googlen mukaan yhtä suosittu kuin Lead Designer. Molemmat sanat kuvaavat mielestäni tehtäväkentän hyvin.
Olennaista mielestäni olisi, että Lead/Chief Designer olisi mukana koko projektin elinkaaren ajan ylläpitämässä sivuston konseptia ja huolehtimassa sivuston ylläpidosta. Monet verkkopalvelut suunnitellaan alunperin huolellisesti, mutta kuolevat joko sen takia, ettei jatkokehitykseen ymmärretä panostaa tai jatkokehitystä tehdään ilman selkeää suunnitelmaa tai tavoitteita.
Myöskään “määrittely” ei kuulu lempisanastooni johtuen kaikesta sitä vaivaavasta painolastista. Tähän olisikin kiva keksiä joku parempi sana.
Kommenttiosuuteen saa ehdottaa.
Avainsanat: diplomityö, konsepti, konseptisuunnittelija, konseptisuunnittelu